~That's why I have no fear.~

Olipahan loppuviikko! Työpaikan pikkujoulut (huh) ja Ii-Haukipudas matkailua. 

Lauantaina käytiin työporukan kans vähän viihteellä, ensin mentiin keilaamaan ja sieltä hotelliin syömään ja juomaan. Oli tosi mukavaa, kun koko porukka oli koolla! Keilailu oli kans kivaa, oon vissiin kerran tai pari keilannu aikasemmin, alku vähän tökki mutta loppua kohin alko ne keilat kaatumaan, ja jos en kovin väärin muista niin tais siellä yks täyskaatoki olla, wohoo! Sieltäku jatkettiin hotelliin, siellä ootti jouluruoka, kaikkea hyvää ruokaa, tänään vasta tajusinki miksei mulla noussu ne kaikki juomat mitä kumosin, hattuun, no vissiinki siksi ko söi niin hyvin. Normaalisti sellasella määrällä mitä tuli juotua, olisin varmaan kontannu kotia. :D 

Oli salmaria, lonkkua, kossua, viskiä, kaikkea sekasin, hyi! 

Pikkujoulu selfie via Instagram :)

Sunnuntai iltana sitte Iissä ootti veli ja lasagne, ai että ruoka maistu hyvältä! xD Ja veljen perhe tietenki, myöhemmin illalla sitte vielä äiti, seki oli leiponu lättyjä, kyllä rapulaista hellittiin! 

Teini ja äiti

Apina sai äitiltä sopivan pipon. :) 

 Mummuaki tuli käytyä kattomassa piiiitkästä aikaa, reppana. ♥ Kateltiin vanhjoja kuvia ja sieltä löyty tällänen, haha, pikku Jenni!

Maanantai meni siskon luona, tätin rakkaitten kans! Se tunne ku sitte ku sieltä lähtee, nii pojat juoksee halaamaan (ja ku ne on niin pieniä että yltää halaamaan vaan jalkaa) ja on silleen "heihei Jenni täti" :') aww. ♥

Velimiehen työtakki, ahahahahaha XD Kyllä mustaki vielä jotain tulee!

IRVISTETTÄÄN!! 

Kummitätin rakkaus. ♥

 

Kyllä se silti tuolla kotikulmilla käyminen pienen viillon aina vihlasee, ku yhessä paikassa ei voi enää käyä, veljen luona. :'/ Edelleen se sattuu niin helvetisti ku ajaa hautausmaan ohi joka näkyy suoraan nelostielle, ei tän pitäs olla näin..

On se silti aina mukana. ♥

"I wish you could see that,
i'm okay
You're words they took me far.
I wish you could see that
I'm okay
That i am moving on.."

Illan hämärässä tuli askarreltua vielä pieni laatikko meikeille, oli niin söpöä lahjapaperia jolla sen päällystin. :D

Rakasta minua, kuiskaan hiljaa 
Sillä minulla on vain tämä likainen parketti 
Ei muuta, ei muuta 
Rakastan sinua, kuiskaan hiljaa 
Minulla on vain tämä likainen parketti 
Ei muuta todellisuutta 
Pidän kiinni molemmista päistä etten räjähtäisi 
Täytyy kerätä itseni kasaan 
Ne kiduttivat, minä paljastin 
Minä valehtelin mutta tunnustin 
Anteeksi.

Coming Down

Huijjaa. Mulla oli hirveesti asiaa ku tulin postaileen, mutta kaikki ajatukset katos samantien ku aukasin tämän. Mulla ei yhtäkkiä ookkaan enään mitään hajua mitä mun piti tänne kirjotella. Pitää keksiä jotaki ku nyt kerta alotinki. :)

Perjantaina käytiin Arton kans pieni road trippi, mie jäin Iihin siskon tykö ko Arto jatko Ouluun, kyllä mua vähän hirvitti istua sen nissanin kyytiin mutta onneksi se ajo ihan kiltisti eikä aiheuttanu mulle rytmihäiriöitä x) 

Ja ilmakaan ei ollu mitenkään parhaasta päästä! 

Mutta Iissä oliki sitte tätin rakkaus pakkaus ja sisko. ♥ Muut lapset oli koulussa, paitsi A-R.

Paljo kahvia ja vuodatusta siskolle. Ihana isosisko ko jaksaa kuunnella aina mun surut ja huolet. ♥♥

Ja lähti Iistä tällänen takkiki matkaan! 

"Step away from the ledge, I'm coming down,

i could never be, what you want me to

You pulled me under, to save yourself

You will never see, what's inside of me

I pull you under, just to save myself." 

"Ruokaa v***u"

Lauran kans me ollaan ihkui chikui, sporttiset miehet, ottakee rohkeesti yhteyttä! :'DD

Alkuviikko on menny sitte reippaasti koulussa, ammatti ruottia, matematiikkaa ja asiakaspalvelua + muita työlaki juttuja. Aivan mukavaa! Väsyttäny vaan hulluna, tänäänki mun piti mennä aikasin nukkuun mutta tässä mä oon! Alkaa tuo ruottiki muistuun mieleen taas ku kirjottaa lauseita ja muita esimerkkejä ylös.  Kyllä musta vielä ruottalainen saahaan! ;) 

Tänään vaimon kans vietettiin pitkästä aikaa laatuaikaa! Ai miten? Istuttiin ja juteltiin näin:

No ei sentään kokoaikaa. 

Mutta kattokaa nyt tuota tolloa, mie niin tykkään tuosta! ♥

Näättekö kuinka ollaan Kemiläisiäki, sielä on se kioski, josa on se pelikone.

Ja tämä on söpö! ♥

Ei mulla kyllä irtoa nyt mittään järkevää, kuvia enemmänki. Palataan joskus jos vaikka oiski jotaki oikiaa asiaa! 

AINNIIN! Ahhhhhhh, tää on mun uus lemppari! 

Ja sitte vielä tällänenki ihana:

Voihan ahdistus.

Mie en käsitä miksi nämä syksyt on aina mulla tälläsiä, mua väsyttää kokoajan, mie mietin ihan liikaa, stressaan, mietin että pitäs tehä sitä ja tätä mutta mitään mie en saa aikaseksi, sitte turhauttaa ja stressaan vielä enemmän. Tällänen vie oikeesti niin paljon voimia että vois vaan lyyä pään tyynyyn ja huutaa sitä vasten täysiä, mutta ei oo voimia tehä sitäkään, pyörin ympyrää enkä tiiä mitä haluan, tai mistä mie alotan jonku homman. Sitten ollaanki jo siinä pisteessä että en oo saanu mitään aikaseksi. Mulla oli nyt 4 päivää vapaata, mun piti tehä vaikka mitä mutta sain itteni vaan raahattua Kemiin ryyppäämään, sen jälkeen en ookkaan saanu mitään muuta aikaseksi. Mitään kunnollista. Ahistaa niin suuresti, ens maanantaina olis taas koulua, mulla on ollu kuukausi aikaa tehä nekki koulu tehtävät, mut en oo vielä ees vilkassu kansiota, tai ees yrittäny alottaa, oon vaan miettiny että pitäs. 

Sitte mietin että missä vaiheessa musta tuli tällänen? Ennen siivosin joka päivä kotona ku pienetki pölyhiukkaset häiritti mua, nyt se imurin nostaminen tuolta kaapista tuntuu niin ylitsepääsemättömältä että jätän sen sinne, ja taas hoksaan että mietin vain sitä "pitäs", mutta mitään ei tapahu. Sen jälkeen tulee taas ahistus ku kotona ei oo siistiä, mutta mitään sille ei edelleenkään jaksa tehä. Mie en jaksa pitää minkäänlaisia ihmis/kaverisuhteita yllä. Anteeksi te kaikki jokka luette tätä ja joille oon sanonu että pitäs nähä mutten oo soittanu, se ahistaa muaki. Onko tämä tällänen jotain syysmasennusta vai mitä tämä on? Musta tuntuu että oon ihan hukassa oman elämäni kans ja annan kaiken vaan lipua hiljaa ohi ja kohta huomaan ettei mulla ole mitään. Mie haluan taas olla se ilonen ja positiivinen Jenni joka näkee kaikessa jotaki hyvää, ja jos menee huonosti niin se miettii vaan että parenpia aikoja on tulossa, nyt mie en enää jaksa olla ilonen. Töissä on pakko, siellä ei voi olla naama " :C" asennossa. Pakko kirjottaa tästä tänne, jos ees vähän auttais oloa. Ei jumalauta tähän on pakko tulla muutos, mutta miten? En mie käsitä. Pitäs vissiin lähtä johonki mettään yksin pariksi päiväksi eräkämppään huutamaan oraville. 

Onko teillä muilla tällästä syksysin? 

 ♥♥♥

"Entä jos en ookkaan varma vielä

valmis, rauhoittumaan

En osaa seistä paikallaan

Entä jos en ookkaan sillä tiellä

Enkä kulje suuntaan.

jota multa odotetaan."

Ja tähän loppuun vielä tällänen ihanan angstinen biisi, eiköhän tää tästä vielä helpota. Tällänenhän kuuluu elämään, eikö vain? :) 

"Hei, kaikki laskee sun varaasi aivan helvetin paljon,

susta odotetaan jotain kuningatarta tai pelastajaa.

Annetaan sun olla vielä nuori, vähän aikaa."

Rai Rai Rai

Huh, vietettiin Kemissä Milanan synttäreitä ja iltahan meni melekolailla putkeen, just niinkö sen pitiki mennä! xD

Hahaha! Olin aamun töissä ja sieltä suoraan kotia pakkaan kamat ja Kemiin, alkon kautta Milanalle ja alotettiin samantien, neitillä kyllä nousi aika hyvin hattuun, ku mie vasta tissuttelin, mutta hyvin mieki perässä tulin! Meinattiin eka että juuaan Milanan tykönä, mutta saatiinki kuski ja lähimmä kattoon mikä meno cornerissa oli, populaa riitti ja ihania tuttuja naamojaki näky! Vanha luokkakaveri jonka oon viimeksi nähäny ylä-asteella, ja toinen kaveri jota näkkyilee nykyään harvoin ko rontti muutti pois näiltä huudeilta! 

Näillä mentiin!

 Ja mulla oli taas vaikeuksi päättää mitä laitan päälle, tuo oli kuulemma liian teiniä, nii vaihoin punakirjavaan tuubi mekkoon, ja olihan se oikeastaan paljo parempi vaihtoehto! 

Humala..  

Sori, naama oli pakko leikata irti koska kauhee känni-ilme :D Mutta Toni!
"Sie et oo kyllä muuttunu YHTÄÄN ylä-asteelta" No aijjaa....

Ja ihanin Jyri! ♥♥ 

 Tämä päivä onki menny sitte hiljais elossa, ja Väinön rutistelussa, raukka oli nii innossaa kotiutumisesta! Maailman mainioin katti. 

Illalla vielä jakso käyä kuitenki Kivirannalla kahvittelemassa ja huokailemassa ja nauramassa! 

Sieläki tosin olin hyvin seurallinen ja makasin lattialla Lauran seurana, hiljasena sellasena x) 

Nyt vielä vähän biisejä ja jos sitä joutas nukkumaan, ellei Kivirannan apinat innostu vielä tänne kahville. 

Mutta näihin tunnelmiin, huomenna Haukiputtaalle ja tämän illan sävelet:

ja 

Ahh tätä biisien tuomaa tunnelatausta! ♥